JHS 205 Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi

Liite 1. Tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot

  • Versio: 1.0
  • Julkaistu: 12.9.2018
  • Voimassaoloaika: toistaiseksi

    1 Johdanto

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kahdesti vuodessa EDP-alijäämä- ja -velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa liiallisten alijäämien menettelyä (excessive deficit procedure, EDP). Raportoitavat tiedot perustuvat kansantalouden tilinpitoon. EDP-tietojen raportointivelvollisuus perustuu EU-asetukseen 479/2009 (muutettu asetuksilla 679/2010 ja 220/2014 ).

EDP-asetuksen lisäksi julkisen talouden ehdollisiin vastuisiin liittyen jäsenmaita velvoittaa neuvoston direktiivi 2011/85/EU jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (ns. budjettikehysdirektiivi). Tilastokeskus raportoi tietoja ehdollisista vastuista Eurostatille, ja valtiovarainministeriö julkaisee niitä kansallisesti sivustolla http://vm.fi/julkisen-talouden-kuukausitiedot.

EDP-raportoinnin kautta kuntien ja kuntayhtymien taloustietoihin kohdistuu useita vaatimuksia. Valtaosa näistä liittyy ns. ehdollisiin vastuisiin. Osa näistä tiedoista ei käy suoraan ilmi kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöslaskelmista tai tilinpäätöksen liitetiedoista, vaan tiedot on kerättävä erikseen. Tiedot kerätään vuositasolla tilinpäätöksistä.

Raportointikokonaisuudet jaetaan seuraaviin osiin:

  1. Takaukset
  2. PPP-hankkeet (Public-private partnerships, elinkaarihankkeet)
  3. Energiatehokkuussopimukset
  4. Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset
  5. Kuntien ja kuntayhtymien omistamiin yhteisöihin liittyvät tiedot
  6. Muut tiedot

Kysyttyjä tietoja ei tarvitse julkaista tilinpäätöksen liitetiedoissa, ellei kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ole toisin ohjeistanut. EDP-raportoinnin lisäkyselyjen tiedot eivät ole julkisia.

    2 Raportointikokonaisuudet

      2.1 Takaukset

Tarve: EDP-raportoinnin sekä budjettikehysdirektiivin vaatimukset.

Kuvaus: EDP-raportoinnissa kerätään tiedot julkisyhteisöjen antamista takauksista. Raportoinnissa kysytään tietoja uusista annetuista takauksista, takauskannasta, takauksista saaduista tuloista, takauksista koituneista tappioista (maksetuista takauskorvauksista), takausten perusteella omaksi otetuista veloista sekä takauskorvausten takaisinperinnästä. Lisäksi takaukset pitää pystyä erittelemään takauksen saajan mukaan Tilastokeskuksen ylläpitämän sektoriluokituksen (sektoriluokitus 2012 tai uudempi) perusteella.

Vaaditut tiedot:

  • Takauskanta yhteensä ja siitä julkisyhteisöille annetut
  • Vuoden lopussa voimassaolevat takaukset (ei takauksen myöntövaltuus, vaan voimassa oleva määrä)
  • Annetut uudet takaukset yhteensä ja siitä julkisyhteisöille annetut
  • Vuoden aikana annetut uudet takaukset (voimassa oleva määrä, ei myöntövaltuus).
  • Maksetut korvaukset takausvastuista yhteensä ja siitä julkisyhteisöille maksetut
  • Tapaukset, joissa kunta tai kuntayhtymä maksaa lauenneen takauksen pois. Vuoden aikana maksetut korvaukset.
  • Takauskorvausten takaisinperintätulot yhteensä ja siitä julkisyhteisöiltä saadut
  • Tarkoittaa korvauksia, jotka on saatu takauksen laukeamisen jälkeen perityksi takaisin takauksen saajalta.
  • Takauksista saadut tulot yhteensä ja siitä julkisyhteisöiltä saadut
  • Vuoden aikana saadut tulot takauksista (takausprovisiot).
  • Takausten perusteella omaksi otetut velat yhteensä ja siitä julkisyhteisöiltä
  • Tapaukset, joissa kunta tai kuntayhtymä ottaa takauksen kohteena olleen velan omakseen.

      2.2 PPP-hankkeet

Tarve: EDP-raportoinnin ja budjettikehysdirektiivin vaatimukset.

Kuvaus: Tieto mahdollisista PPP-hankkeista, joissa kunta tai kuntayhtymä on osapuolena, niiden arvosta, toteuttamisajasta ja toteuttajasta.

PPP-hankkeet (public-private partnerships) ovat pitkiä sopimuksia vähintään kahden yksikön välillä. Hankkeen toinen osapuoli on yksityinen tai julkisomisteinen yritys ja toinen osapuoli julkisyhteisö (käytännössä kunta, kuntayhtymä tai valtio). Hankkeessa yritys rakentaa investointihyödykkeen (esimerkiksi koulurakennuksen) juuri tätä hanketta varten ja huolehtii hankkeen rahoituksesta, rakennuttamisesta sekä tuottaa investointihyödykkeeseen liittyviä palveluja sopimusajan julkisyhteisölle tai yleisölle. Julkisyhteisö (tai yleisö) maksaa palvelumaksua sopimuskauden ajan. Omistaminen, rakennuttaminen ja palveluiden tuottaminen voivat myös jakaantua usealle eri toimijalle.

Raportoinnissa ei kerätä tietoja sellaisista elinkaarihankkeiksi kutsutuista hankkeista tai sopimuksista, jotka tulevat kunnan tai kuntayhtymän omistukseen ja jotka kirjataan kunnan tai kuntayhtymän taseeseen. Tietoja tarvitaan hankkeista, jotka kirjataan yksityisen tai julkisomisteisen yhteisön omistukseen.

Tilastokeskus tiedustelee tarpeen tullen lisätietoja hankkeiden luokittelua ja raportointia varten merkittävistä hankkeista. Tilastokeskus ottaa tarvittaessa yhteyttä kuntiin tai kuntayhtymiin lisätietoja varten.

PPP-hankkeen määrittely

Kaikkien seuraavien ehtojen pitää täyttyä, jotta hanke on raportoitava PPP-hanke:

    1. Hankkeessa rakennetaan tai korjataan investointihyödykettä kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Investointihyödyke voi olla esimerkiksi koulu, silta tai tie.
    2. Investointihyödykkeen rakentamisesta ja ylläpidosta tehdään pitkäaikainen sopimus (yli 15 vuotta) kunnan tai kuntayhtymän ja yhden tai useamman muun yksikön kanssa.
    3. Investointihyödykkeen oikeudellisena omistajana on yksityinen tai julkisomisteinen yhteisö. Toisin sanoen hankkeessa rakennettava investointihyödyke kirjataan muualle kuin kunnan tai kuntayhtymän taseeseen. Jos investointihyödyke on kirjattu kunnan tai kuntayhtymän taseeseen, hanke ei ole PPP-hanke. PPP-hankkeessa investointihyödyke voi olla kirjattuna myös kunnan tai kuntayhtymän tytäryhteisön taseeseen. Kunnan tai kuntayhtymän antamat takaukset tai rahoitus omistavalle yhtiölle eivät vaikuta raportointiin.
    4. Hankkeessa tulee olla mukana palveluntuottajana tai investointihyödykkeen omistajana jokin muu yhteisö kuin kunnan tai kuntayhtymän tytäryhteisö. Tarkoitus ei ole kerätä tietoja kuntien tai kuntayhtymien (kiinteistö)yhtiöidensä kautta toteuttamista investoinneista, ellei niissä ole mukana muita toimijoita.
    5. Sopimukseen kuuluu hyödykkeen käytön lisäksi muita investointihyödykkeeseen liittyviä palveluja. Kunta tai kuntayhtymä maksaa palvelumaksua hyödykkeen käytöstä ja muista palveluista. Toteuttava yhteisö kantaa hyödykkeestä pelkkää rakentamista laajemman vastuun. Esimerkiksi koulurakennuksen kunnossapito ja korjaukset voivat kuulua sopimukseen rakennuksen käyttöoikeuden lisäksi. Palvelumaksut jakautuvat yleensä tasaisesti koko sopimusajanjaksolle ja ne ovat kunnan tai kuntayhtymän kirjanpidossa palvelujen ostoja (ja/tai vuokrakuluja).

Hyödykkeen omistaja = sopimusosapuoli, joka omistaa investointihyödykkeen ja jonka taseeseen hyödyke on kirjattu.

Palveluntuottaja = sopimusosapuoli, joka tuottaa PPP-hankkeeseen liittyvän palvelun (kuten kunnossapidon), yleensä koko sopimuksen ajan. Ei tarkoiteta esimerkiksi vain rakennusajan mukana olevaa toimijaa.

Esimerkkejä PPP-hankkeista:

    1. Perustapaus: Koulu on yrityksen investointi, joka kirjataan kokonaan yksityisen yrityksen taseeseen. Kunnan tai kuntayhtymän tekemän sopimuksen mukaan yksityinen yritys vastaa rakennuttamisesta, rahoituksesta, yllä- ja kunnossapidosta seuraavat 20 vuotta. Kunta tai kuntayhtymä maksaa yhtiölle tästä palvelumaksua vuosittain.
    2. Omistus ja palveluntuottaja eri yksiköitä: Koulu kirjataan kunnan tai kuntayhtymän kokonaan tai osittain omistaman kiinteistöosakeyhtiön taseeseen. Sopimuksen mukaan yksityinen rakennusyhtiö vastaa rakentamisesta, yllä- ja kunnossapidosta seuraavat 20 vuotta. Kiinteistöosakeyhtiö rahoittaa hankkeen ja omistaa investointihyödykkeen.

Seuraavat eivät ole raportoitavia PPP-hankkeita:

    1. Kunnan tai kuntayhtymän omaan taseeseen rakennettava hanke: Kunta tai kuntayhtymä tilaa rakennusyhtiöltä koulun ja kirjaa rakennuksen kunnan tai kuntayhtymän omaan taseeseen ja sopii, että rakennusyhtiö vastaa 20 vuoden ajan koulun yllä- ja kunnossapidosta.
    2. Kunnan tai kuntayhtymän kiinteistöyhtiöön rakentama hanke, ei yksityisiä toimijoita: Kunta tai kuntayhtymä rakennuttaa koulukiinteistön kiinteistöyhtiöön. Rakentamisen jälkeen mukana ei ole muita toimijoita eikä pitkäaikaisia sopimuksia kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista.

Vaaditut tiedot, yleensä saatavilla sopimuksista:

    1. Yhteissumma yllämainitut ehdot täyttävien kaikkien PPP-hankkeiden arvioiduista kokonaiskustannuksista.
    2. Lisäksi merkittävistä hankkeista (hanke, jonka kokonaiskustannus on yli 10 miljoonaa euroa) kerätään seuraavat tiedot:
  1. Hankkeen nimi tai jokin muu tunnistetieto
  2. Investointihyödykkeen omistavan yhteisön (eli yhteisö, joka omistaa hyödykkeen ja jonka taseeseen investointihyödyke on kirjattu) yritystunnus.
  3. Ajanjakso (sopimuksen alku- ja loppuvuosi)
  4. Vuoden aikana maksetut hankkeen palvelumaksut (sis. vuokrakulut ja palvelumaksut)
  5. Arvio jäljellä olevista palvelumaksuista (sis. vuokrakulut ja palvelumaksut)
  6. Arvio hankkeen kokonaiskustannuksesta kunnalle tai kuntayhtymälle (”sopimuksen mukainen kokonaiskustannus ilman arvonlisäveroa”)
    1. josta arvio investoinnin osuudesta
    2. josta arvio sopimukseen liittyvien palvelujen osuudesta (muut kuin investoinnit)

Esimerkki raportin sisällöstä kunnalla X:

    1. Arvio voimassa olevien PPP-hankkeiden kokonaiskustannuksista 31.12.2019: yhteensä 65 miljoonaa euroa.
    2. Merkittäviä hankkeita (yli 10 miljoonan euron arvoiset hankkeet):

1.Hankkeen nimi

2.”Omistaja”

3.toteutusaika

4.vuoden aikana maksetut palvelumaksut

5.arvio jäljellä olevista palvelumaksuista

6.arvio hankkeen kokonais-kustannuksista

6a.josta arvio investoinnin osuudesta

6b.josta arvio palvelun osuudesta

Uusi koulurakennus

Kouluhanke Oy

2010-2036

1 MEUR

15 MEUR

30 MEUR

10 MEUR

20 MEUR

Sairaalan laajennus-hanke

Uusi Sairaala Oy

2010-2030

2 MEUR

20 MEUR

35 MEUR

8 MEUR

27 MEUR

      2.3 Energiatehokkuussopimukset

Tarve: EDP-raportoinnin vaatimukset

Kuvaus: Energiatehokkuussopimusten (Energy Performance Contracts) käsittelylle on erityinen ohjeistuksensa EDP-raportoinnissa. Energiatehokkuushankkeessa esimerkiksi kunta tai kuntayhtymä tekee energiatehokkuuteen erikoistuneen toimijan kanssa sopimuksen, joka tähtää energiatehokkuuden parantamiseen. Kyseisiä toimijoita nimitetään usein ESCO-yrityksiksi (Energy Service Company), ja hankkeita ESCO-hankkeiksi. Vaikka sopimus voi sisältää pelkkää palvelujen tarjoamistakin (esimerkiksi energianeuvontaa), tarkoitetaan tässä sellaisia sopimuksia, joihin liittyy yleensä sopimuksen alussa tehty investointi tai muu hankinta (ei kunnan tai kuntayhtymän omistukseen), esimerkiksi valaistuksen tai lämmitysjärjestelmän uusiminen. Kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat ko. sopimukset, joissa ovat osapuolena.

Energiatehokkuussopimuksen/-hankkeen tunnusmerkit:

  • tähtää energiatehokkuuden parantamiseen
  • kunnan kumppani on yleensä ESCO-yritys (Energy Service Company)
  • investointi kumppanin omistukseen tai muu hankinta, yleensä sopimuksen alussa
  • investointihyödyke siirtyy kunnan tai kuntayhtymän omistukseen sopimuksen lopussa

Vaaditut tiedot:

    1. Vuoden aikana tehtyihin, uusiin energiatehokkuussopimuksiin sisältyvien investointien hankkeiden aikainen arvo eli energiasopimusten arvo (euroa)
    2. Uusien energiatehokkuussopimusten määrä (kappaletta)
    3. Lisäksi eriteltyinä hankkeet, joissa investoinnin arvo ylittää miljoona euroa.

Hankkeen nimi

Hankkeen arvo (euroa)

hanke 1

X euroa

hanke 2

X euroa

      2.4 Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset

Tässä vaaditaan seuraavat tiedot kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksista:

    1. nimi
    2. toimiala
    3. yksilöivä tunniste (kunnan tai kuntayhtymän y-tunnus ja loppuosaan liikelaitoksen yksilöivä laitostunnus)

      2.5 Kuntien ja kuntayhtymien omistamiin yhteisöihin liittyvät tiedot

EDP-raportoinnin sekä budjettikehysdirektiivin yhteydessä kartoitetaan myös tietoja kuntien ja kuntayhtymien omistamista yhteisöistä. Esimerkiksi yrityksen tappiolliselta tilikaudelta maksamaa osinkoa ei katsota kansantalouden tilinpidossa osingoksi vaan pääoman palautukseksi, jota ei katsota tuotoksi. Tämän vuoksi vastinparina oleva yhtiö on tunnistettava, jotta saadut osingot voidaan yhdistää yhtiön tulokseen.

Lisäksi tässä yhteydessä määritellään yleistiedot kuntien ja kuntayhtymien omistamista yhteisöistä konsernitilinpäätösten analyysiä ja käyttöä varten.

Tilastokeskus kerää tiedot yhteisöjen tuloksesta pääasiassa yritysrekisteristä löytyvistä tilinpäätöstiedoista ja verottajan tiedoista, eikä tietoja tarvitse kerätä kunnilta ja kuntayhtymiltä.

        2.5.1 Perustiedot kunnan tai kuntayhtymän omistamista yhteisöistä

Kuvaus: Annetaan perustiedot omistetuista yhteisöistä julkisomisteisten yhteisöjen määrittämistä varten.

Tässä vaaditaan seuraavat tiedot kunnan tai kuntayhtymän omistamista yhteisöistä:

    1. yritystunnus
    2. kunnan tai kuntayhtymän omistusosuus yhteisöstä vuoden lopussa
    3. yhteisön sidosyksikköasema: (sidosyksikköasema kuntaan tai kuntayhtymään /ei sidosyksikköasemassa kuntaan tai kuntayhtymään) 1

Tässä raportoidaan kunnan ja kuntayhtymän kaikki tilinpäätöksen liitetiedoissa olevat omistukset muissa yhteisöissä (eli yhteisöt, joissa kunnan tai kuntayhtymän omistusosuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 20 %).

        2.5.2 Kunnan ja kuntayhtymän saamat osingot omistamiltaan yhteisöiltä

Kuvaus: Annetaan tieto saaduista osingoista ja miltä yhteisöiltä ne on saatu.

Ilmoitetaan kunnan ja kuntayhtymän saamat osingot omistamistaan yhteisöistä yhteisöittäin (myös muilta kuin konserniyhteisöiltä).

Eriteltävän osingon alaraja on 100.000 euroa. Jos kunta tai kuntayhtymä on saanut vuoden aikana yhdestä yhteisöstä yli 100.000 euroa, pitää luku eritellä.

Vaaditut tiedot:

    1. osinkoa maksaneen yhteisön yritystunnus
    2. yhteisöltä saatujen osinkojen määrä vuoden aikana (tuloslaskelmaan kirjatut).

        2.5.3 Kunnan tai kuntayhtymän omistamien yhteisöjen pääomittaminen

Kuvaus: Annetaan tieto omistettujen yhteisöjen pääomittamisesta.

Tässä vaaditaan tietoja kuntien ja kuntayhtymien omistamiinsa yhteisöihin tekemistä pääomasijoituksista. Tietotarve perustuu pääomainjektioiden käsittelysääntöihin. Eriteltävän määrän alaraja on 100.000 euroa yhteisöä kohti. Tätä pienempiä pääomituksia ei tarvitse eritellä. Pääomittamisella tai pääomainjektiolla tarkoitetaan yhteisöön tehtyä oman pääoman ehtoista rahoitusta (ml. osakepääoman korotus, pääomalaina, sijoitukset svop-rahastoon)

Vaaditut tiedot:

    1. pääomitetun yhteisön yritystunnus
    2. yhteisöön tehtyjen pääomasijoitusten arvo vuoden aikana; pääomasijoituksella tarkoitetaan oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteisölle

        2.5.4 Osakkeiden ja osuuksien myynti

Kuvaus: EDP-raportoinnissa kerätään tietoja suurista osakkeiden ja osuuksien myynneistä.

Raja-arvo erittelylle 100.000 euroa yhteisöä kohti. Sisältää myös muut kuin konserniin kuuluvien yhteisöjen osakkeiden myynnit.

Myydyistä osakkeista ja osuuksista yhteisöittäin vaaditaan kohdeyhteisön (eli minkä yhteisön osuuksia tai osakkeita on myyty):

    1. yritystunnus
    2. vuoden aikana myytyjen osuuksien arvo luovutushintaan.

      2.6 Muita lisäerittelyjä

        2.6.1 Rahoitusleasingin erittely vuokravastuista

Tarve: Tietoa kuntien ja kuntayhtymien rahoitusleasingin käytöstä. Rahoitusleasing kirjataan eri tavoin kansantalouden tilinpidossa ja EDP-raportoinnissa verrattuna liikekirjanpitoon.

Leasingit voidaan jakaa käyttö- ja rahoitusleasingiin. Rahoitusleasingin käsittely poikkeaa kansantalouden tilinpidossa ja liikekirjanpidossa.

Käyttöleasingissä investointihyödykettä, kuten konetta, vuokrataan lyhyitä aikoja ja vuokralleantaja usein huoltaa itse investointihyödykkeen sekä kantaa riskin ja mahdolliset voitot investointihyödykkeen omistamisesta. Käyttöleasing on lähellä tavanomaista vuokrasopimusta. Käyttöleasingissä leasingkohde saatetaan vuokrata useammalle vuokralleottajalle peräjälkeen, eikä leasingkausi siis käsitä kohteen koko taloudellista käyttöikää. Vuokralleottajalla on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus.

Rahoitusleasing on vuokrausta, jossa rahoittaja hankkii vuokralleottajan tarvitseman kohteen ja vuokraa sen pitkäaikaisella sopimuksella. Usein rahoitusleasingilla voidaan vuokrata jopa kokonaisia rakennuksia ja sopimukset kestävät koko vuokratun hyödykkeen käyttöiän. Rahoitusleasing-sopimus voi koskea myös rakennusta ja muuta kiinteää omaisuutta. Rahoitusyhtiö rahoittaa kohteen hankinnan ostamalla laitteen sen myyjältä ja vuokraamalla se edelleen vuokralleottajalle. Rahoitusleasingissä hyödykkeeseen liittyvät edut ja riskit siirtyvät sopimuskauden alussa olennaisilta osin vuokralleottajalle.

Rahoitusleasing käsitellään liikekirjanpidossa vuokramenona, eikä vuokrattua investointihyödykettä kirjata kunnan tai kuntayhtymän taseeseen. Kansantalouden tilinpidossa vuokrattu investointihyödyke (ja velka) tulee kirjata vuokralleottajan taseeseen. Maksetut vuokrakulut kirjataan korkona ja velan lyhennyksenä. Kansantalouden tilinpidossa katsotaan, että rahoitusleasing on yksinomaan rahoitustapa ja todellinen hyödykkeen omistus on vuokralleottajalla eikä vuokranantajalla ja se on kirjattava kuten vuokralleottaja itse hankkisi hyödykkeen.

Rahoitusleasingin määritelmä: Rahoitusleasingiksi katsotaan pitkäaikaiset sopimukset, jotka kattavat koko hyödykkeen käyttöiän. Rahoitusleasingissä hyödykkeeseen liittyvät edut ja riskit siirtyvät sopimuskauden alussa olennaisilta osin vuokralleottajalle.

Erottelua käyttö- tai rahoitusleasingiin ei välttämättä ole saatavilla. Yksinkertaisena vaihtoehtona pyydetään tietoja kiinteistöjen vuokrauksesta, joka usein on rahoitusleasingia.

Lisäksi Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista -tunnusluvun laskemiseksi tarvitaan tieto vuokravastuista yhteensä.

Vaaditut tiedot:

  • Kiinteistöihin liittyvät leasingvastuut vuoden lopussa yhteensä
  • Liitetietoyleisohjeen mukaisesti liitetiedoissa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut yhteensä.

        2.6.2 Yli 90 päivää hoitamattomassa tilassa olevat lainasaamiset

Tarve: Budjettikehysdirektiivin vaatimukset

Kuvaus: Lainasaaminen on hoitamattomassa tilassa, jos koronmaksu tai lyhennys on myöhässä 90 päivää tai yli tai jos lyhennys tai koronmaksu on pääomitettu, uudelleenrahoitettu tai lykätty sopimuksella.

Jos lainasaamiset ovat alle 90 päivää myöhässä, mutta on syytä epäillä, että saamista ei saada kokonaisuudessaan, on myös ne raportoitava summassa.

Vaaditut tiedot:

  • Tilinpäätöshetkellä hoitamattomassa tilassa olevat kuluksi kirjaamattomat saamiset, kaikki yhteensä.

        2.6.3 Koronvaihto- ja korkotermiinisopimusten korkotuotot ja -menot

Johdannaisiin liittyvät korot raportoidaan joko korkokuluissa (/-tuotoissa) tai muissa rahoituskuluissa (/-tuotoissa) sen mukaan, onko ne otettu suojaavassa vai muussa tarkoituksessa. Näiden käsittely ei kuitenkaan eroa kansantalouden tilinpidossa käyttötarkoituksen mukaan ja ne on eriteltävä korjausta varten. Koronvaihtosopimukset tarvitaan eriteltyinä riippumatta siitä, ovat ne suojaavia vai ei-suojaavia.

Vaaditut tiedot:

    1. Korkotuotot, josta koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät korkotuotot
    2. Korkokulut, josta koronvaihtosopimusten korkomenot ja -tuotot (jos nettokäsittely) sekä korkotermiinisopimuksiin liittyvät korkokulut
    3. Muut rahoitustuotot, josta koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät rahoitustuotot
    4. Muut rahoituskulut, josta koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät rahoituskulut.

        2.6.4 Johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaukseen liittyvät saadut käteisvakuudet

Tietotarve: Tieto johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaukseen liittyvistä vastaanotetuista takaisinmaksettavista käteisvakuuksista (kanta vuoden lopussa). Muista käteisvakuuksista ei vaadita tässä tietoja.

Vaaditut tiedot:

  • Johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaamiseen liittyvät saadut käteisvakuudet, yhteissumma.

        2.6.5 Kunnan tai kuntayhtymän lainasaamisten mitätöinti / toisen velan omaksi ottaminen

Kuvaus: Jos kunta tai kuntayhtymä mitätöi lainasaamisen muilta yhteisöiltä, pitää se kirjata kuluna sekä raportoida erikseen EDP-raportoinnissa. Samoin toisen yhteisön velan ottaminen itselle pitää raportoida erikseen. Tämä koskee velan ottamista itselle myös muilta kuin kunnan tai kuntayhtymän omistamilta yhteisöiltä.

Vaaditut tiedot, kokonaissumma seuraavista:

    1. kunnan tai kuntayhtymän lainasaamisten mitätöinti (euroa)
    2. kunnan tai kuntayhtymän itselleen muutoin kuin takauksen perusteella ottama toisen yhteisön velka (euroa)

        2.6.6 Luovutusvoitot ja luovutustappiot tuloslaskelmassa

Luovutusvoittojen ja -tappioiden käsittely kansantalouden tilinpidossa vaihtelee. Luovutusvoittojen korjaamista varten tarvitaan tietoa, mille riveille luovutusvoittoja tai -tappioita on kirjattu kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelmassa (muut tuotot/kulut, satunnaiset tuotot/kulut, poistot ja arvonalentumiset tai rahoitustuotot/kulut). Näistä tiedoista ei tarvita sektoriluokitusta.

Vaaditut tiedot:

Tuloslaskelmaan kirjattujen luovutusvoittojen ja -tappioiden erittely riveittäin. Esimerkiksi:

  • muut toimintatuotot, josta luovutusvoitot
  • muut toimintakulut, josta luovutustappiot
  • muut rahoitustuotot, josta luovutusvoitot
  • muut rahoituskulut, josta luovutustappiot
  • satunnaiset tuotot, josta luovutusvoitot
  • satunnaiset kulut, josta luovutustappiot.

        2.6.7 Pakollisten varausten kirjaukset

Pakollisia varauksia ei kirjata kansantalouden tilinpidossa tuotoksi tai kuluksi. Varauksien korjaamista varten tarvitaan tietoa, mille riveille pakollisia varauksia on kirjattu kunnan tai kuntayhtymän tuloslaskelmassa (tilinpäätöksessä).

Vaaditut tiedot:

Tuloslaskelmaan kirjattujen pakollisten varausten erittely riveittäin. Esimerkiksi:

  • henkilöstökulut yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos
  • palvelujen ostot yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos
  • muut toimintakulut yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos.

Alaviitteet

1) Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 15 §)