JHS 209 Maakuntien taloustietojen raportointi

Liite 2. Investointierittelyt

  • Versio: 1.0
  • Julkaistu: 23.10.2018
  • Voimassaoloaika: toistaiseksi

    1 Investointierittelyt

      1.1 Yleistä

Investointierittelyt kerätään koko maakunnasta, maakunta ja liikelaitokset yhdistettynä. Investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin ulkoisessa rahoituslaskelmassa .

Investoinnit esitetään JHS-palveluluokittain ja hyödyketyypeittäin eriteltynä. Maakunnan ja liikelaitoksen investoinnit käsitellään samalla tavalla. Investointimenot ja -tulot kohdistetaan aina toiminnan luonteen mukaisille palveluille, riippumatta siitä mikä organisaatioyksikkö palvelun järjestää tai mikä investoinnin on tehnyt. Oy-muotoisen tilakeskuksen investointeja ei ilmoiteta tässä.

Lisäksi investoinneista kerätään tarkempia eriä koko maakunnan tasolla rakentamisesta sekä rahoitusosuuksista.

Palveluluokittain ja hyödyketyypeittäin lasketut investointimenot yhteensä sekä investointihyödykkeiden luovutustulot yhteensä ovat yhtä suuret kuin maakunnan ulkoisen rahoituslaskelman investointimenot ja investointihyödykkeiden luovutustulot. Huom! Maakunnan sisäisiä eli maakunnan ja liikelaitoksen välisiä investointeja ei ilmoiteta .

Investointihyödykkeiden luovutustuloista kysytään vielä niihin sisältyvät luovutusvoitot hyödyketyypeittäin.

      1.2 Investoinnit palveluluokittain

Investoinnit kohdistetaan aina toiminnan luonteen mukaisille palveluille investointikohteen käyttötarkoituksen mukaan, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organisaatioyksikkö investoinnin on tehnyt. Jos investointikohteella on useampia käyttötarkoituksia, niin se tulee jakaa eri palveluille käyttöasteen suhteessa (esimerkiksi pinta-alan).

Osakkeet ja osuudet kohdennetaan palveluille niiden luonteen mukaan. Esimerkiksi tytäryhtiöosakkeet kohdistetaan tytäryhtiön toiminnan mukaan.

      1.3 Investointien hyödyketyypit

Investointimenot ja -tulot eritellään hyödyketyypeittäin ja palveluluokittain.

Investointihyödykkeiden luovutustuloina esitetään todelliset luovutushinnat (= poistamaton hankintameno + luovutusvoitto - luovutustappio).

Investointihyödykkeiden luovutustuloista kysytään vielä erikseen niihin sisältyvät luovutusvoitot hyödyketyypeittäin. Luovutusvoitto tai -tappio käsitellään tuloslaskelmassa kirjanpitolautakunnan maakunta- ja kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti.

Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kohdistetaan suoraan hyödyketyypeille.

Huom! Investointeihin saatuja rahoitusosuuksia ei sisällytetä investointituloihin investoinnit palveluluokittain -erittelyssä.

        1.3.1 Tietokoneohjelmistot

Ohjelmistoihin luetaan valmiina ostetut ja tilaustyönä teetetyt tietokoneohjelmistot sekä lisenssimaksut tietokoneohjelmistoista. Ohjelmistoja, jotka sisältyvät koneiden ja laitteiden hankintahintaan, ei lueta tähän kohtaan vaan kohtaan Tietokonelaitteet.

Tietokoneohjelmistojen aktivoitavia hankintamenoja ovat tietokoneohjelmien käyttöoikeuksien, itse valmistettujen ohjelmien ja ostettujen ohjelmien hankintamenot, kun tulontuottamisaika tai vaikutusaika tuotannontekijänä on yhtä tilikautta pitempi ja hankintamenon kerralla kuluksi kirjaamisella on olennaista vaikutusta maakunnan tilikauden tulokseen.

        1.3.2 Muut aineettomat hyödykkeet

Muiden aineettomien hyödykkeiden kuin tietokoneohjelmistojen hankintamenot kirjataan kirjanpitolautakunnan maakunta- ja kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot.

Aineettomia oikeuksia ovat liikenneluvat, patentit, tekijänoikeudet yms.

Muita pitkävaikutteisia menoja voivat olla aktivoitu liikearvo, vuokrahuoneistojen perusparannusmenot sekä tavanomaista suuremmat rahoitusosuudet muiden yhteisöjen pysyvien vastaavien hankintamenoihin. (Kukin organisaatio määrittelee itse, mitä ”tavanomaista suurempi” merkitsee ko. organisaatiossa - esimerkiksi suhteutettuna kokonaishankintamenoon/aikaisempiin vastaaviin rahoitusosuuksiin/organisaation kokoon tms.)

        1.3.3 Rakennusten hankinta

Maakunnan omistamien rakennusten hankintamenot ja uudisrakentaminen.

        1.3.4 Rakennusten korjausinvestoinnit

Maakunnan omistamien rakennusten perusparannusinvestointimenot. Perusparantamisella tarkoitetaan vuosittaisia huoltokorjauksia perusteellisempia rakennuksen laatua nostavia korjauksia. Esimerkiksi tilojen käyttötarkoitusten muutokset, kantavien rakenteiden korjaukset, julkisivuremontit, viemäri- ja putkiremontit tai kosteus- ja homeremontit. Huom! Ei korjauksia, jotka on kirjattu pelkästään tuloslaskelmaan kuluksi .

        1.3.5 Tietokonelaitteet

Aktivoidut tietokoneet, palvelimet, tietoverkkolaitteet ja tietokoneiden oheislaitteet. Tietokoneiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sisällytetään tähän kohtaan.

        1.3.6 Viestintälaitteet

Aktivoidut puhelin-, audio-, video- ja muut viestintälaitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit sekä muut tietoliikenneväyliin liittyvät investoinnit. Aktivoidut puhelinvaihteet, puhelimet, puhelinvastaajat, faksit ja antennit. Murto- ja palohälytysjärjestelmät. Aktivoidut televisiot, digiboksit, videot, dvd-laitteet, monitorit ja projektorit, videokamerat ja digitaalikamerat, radiovastaanottimet, vahvistimet ja kaiuttimet.

        1.3.7 Kuljetusvälineet

Kuljetusvälineiden aktivoitavat hankintamenot. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esimerkiksi autot, perävaunut, laivat ja invalidivaunut.

        1.3.8 Muut koneet ja kalusto

Muiden koneiden ja kaluston aktivoitavat hankintamenot. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, työstökoneet, konttorikoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Lääkintäkäyttöön tarkoitetut instrumentit ja laitteet sekä mittauslaitteet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvia koneita ja laitteita ei lueta tähän luokkaan.

        1.3.9 Muut aineelliset hyödykkeet

Muiden aineellisten hyödykkeiden hankintamenot. Muita aineellisia hyödykkeitä ovat maakunnan omistamat arvo- ja taide-esineet.

        1.3.10 Osakkeet ja osuudet

Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Esimerkiksi maakunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, maakunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet. Asunto-osakkeiden hankinta ja myynti ilmoitetaan erikseen. Huom! Tähän ei kohdisteta rahoitusarvopapereihin kirjattavia osakkeita ja osuuksia!

        1.3.11 Korvausjärjestelmän arvonlisävero yhteensä

Korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat arvonlisäverot (vain verottoman toiminnan ostoihin sisältyneet arvonlisäverot). Alv tulee merkitä palvelujen/hyödykkeiden loppukäyttäjille mahdollisuuksien mukaan eli alv tulee kohdistaa investoinneille oikeaan palveluluokkaan.

    2 Muut investointierittelyt

Investoinneista eritellään koko maakunnan tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät.

      2.1 Rahoitusosuudet investointimenoihin

Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta. Erittelyt tehdään koko maakunnan tasolla vastapuolitunnisteella.

Rahoituslaskelman erä rahoitusosuudet investointimenoihin eritellään seuraaviin alaeriin:

  • valtiolta
  • maakunnilta
  • kunnilta ja kuntayhtymiltä
  • Euroopan Unionilta
  • muilta.